Terijoen nukketehdas

Monet pitävät huviloiden täyttämää Terijokea ainoastaan rikkaiden ja kuuluisien tai ulkomaalaisten lomapaikkana. Terijoen Nukketehdas on aikojen saatossa ja maailman myllerryksessä jäänyt unholaan ja monille se on aivan uusi ja yllätyksellinen asia.

Malakias Iivanainen perusti nukketehtaan Terijoen Ollinpäähän 1929. Jo aikaisemmin hän oli tehnyt puusta leluja ja paperimassasta eläinhahmoja. Nämä tuotteet olivat menneet niin hyvin kaupaksi, että kannatti perustaa tehdas ja hankkia elanto sillä.

Tehdas perustettiin vanhaan kauppataloon, jossa oli valmistusprosessien vaatimat runsaat varastotilat. Nuken valmistus käsityönä olikin varsin monimutkainen ja tilaa vaadittiin paljon paperimassa valmistukselle ja kuivumiselle, lakkaustilat, päiden valmistus ja kokoaminen ensin liimalla ja sitten puunauloilla sekä liitosten hiomiselle näkymättömiin, vartaloiden täyttäminen, kasaaminen ja kasvojen ynnämuiden maalaaminen.

Vaimo Anna laati kaavoja ja leikkasi kankaat nuken vartaloita varten, kun Malakias teki ulkomaisten mallien mukaan muotteja nukkien käsille, jaloille sekä päille. Lisäksi kehitettiin parempia paperimassalaatuja.

Nukkien vartalot täytettiin korkkijauholla, joka oli parempaa kuin sahanpuru. Täytteet tuotiin Osuuskaupasta tynnyreissä. Alkuun tuotettiin ainoastaan kangasvartaloisia nukkia, mutta myöhemmin tuli mukaan myös massavartaloiset nuket. Molemman tyypin nukeilla oli liikkuvat jäsenet sekä sulkeutuvat silmät. Iivanaisen tyttäret Irja ja Kerttu maalasivat nukkien kasvot. M. Iivanainen hoiti valmistuksen ohella myös myynnin ja markkinoinnin. Nukkeja meni muutamiin alan erikoisliikkeisiin Helsinkiin ja Lahteen. Myös Viipurissa kaupattiin Terijoen nukketehtaan tuotteita. Nuket lähtivät suurissa kolleissa junalla määränpäähänsä

Tehtaassa oli 10 perheen ulkopuolista työntekijää. Lisäksi työllistyi useita lähiseudun naisia, jotka tekivät nuken vaatteita kotonaan. Tehdas alkoi varsin pienestä ja kasvoi aikaa myöten ja tehtaassa kerittiin valmistaa tuhansia nukkia ennen sotaa. Sodan jaloista oli lähdettävä ja sinne jäi materiaalit, puolivalmiit tuotteet sekä valmiit nuket, jotka olivat tehty joulun suurta menekkiä varten. Toiminta jatkui Lahdessa pienimuotoisena, kunnes loppui 1955 Malakias Iivanaisen, tuon ”Terijoen Patruunan”, kuolemaan.

  

Kuvissa (vasen) Malakias ja Anna Iivanainen sekä (oikea) valmiita nukkeja.

Oheisessa kuvassa on  Iivanaisen nukketehtaan tuote-esittelyä

 

Punavaatteinen nukke on Iivanaisen varhaisempaa tuotantoa (1929-30) ja pitää majaansa tällä hetkellä Lahdessa. Siniseen potkupukuun sonnustautunut on taas myöhempää tuotantoa (kuitenkin noin 1935). Tällä nukella on sulkeutuvat silmät ja ulostyöntyvä kieli. Sinipukuisella herralla on virka ”Utin Automuseon” vahtimestarina.                                                                             

Käsityöperinne jatkuu Irja ja Kerttu siskosten parissa ja heidän perheissään. Irja maalaa tauluja ja hänen jälkikasvunsa tekee niin ikään käsitöitä sekä seuraava polvi näitä pienoismalleja.

Muista Iivanaisen nukkien vaiheista ja mahdollisista nykyisistä olinpaikoista voi ilmoittaa ”Utin Automuseolle”.

Kuvat perhealbumista, käyttöön kysyttävä lupa.